Suomi EU:n jäsen 30 vuotta: onnistumiset ja epäonnistumiset
Kun Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta juhlistamme Suomen 30-vuotista EU-jäsenyyttä, on hyvä hetki pohtia, millaisia vaiheita jäsenyystaival on tuonut meille. Mukaanmeno eurooppalaiseen yhteistyöhön ei ollut läpihuutojuttu aikanaan. Vaikka esimerkiksi ammattiyhdistysliike, elinkeinoelämä ja tiedotusvälineet kampanjoivat Eurooppaan menon puolesta, silloisen pääministeri Esko Ahon täytyi uhata eroamisella, jollei mukaan hypätä. Kansanäänestyksessä yli puolella Suomen alueista enemmistö äänesti jäsenyyttä vastaan.
Yhdistelmävakuutus pitää viedä lainsäädäntöön
Yhdistelmävakuutuksen perusteella palkansaaja voisi yhdistää työttömyysturvassa mahdollisia yritystoiminnan tulojaan ja näin vakuuttautua tulojenmenetykseltä nykyistä laajemmin.
Laadukkaat kotoutumispalvelut ovat kuntien vetovoimatekijöitä
Alkanut vuosi tuo Suomen kunnille suuria muutoksia. Kuntien vastuulle siirtyvät työllisyyspalvelujen ohella myös kotoutumisen palvelut.
Nyt on oikea aika pysyä ilmastotavoitteissa
Suomessa käydään alue- ja kuntavaaleja sekä valmistaudutaan hallituksen puoliväliriiheen maailmassa, joka on hyvin erilainen kuin silloin, kun Suomen hiilineutraaliustavoite asetettiin. Globaalin asetelman muutos on kuitenkin ennemminkin vahvistanut kuin heikentänyt tarvetta ja mahdollisuuksiamme tavoitella edelläkävijän asemaa ilmastotoimissa.
Kotitalousvähennyksen suosio kertoo tarpeesta kehittää sitä leikkaamisen sijaan
Kotitalousvähennyksen ehdot muuttuivat jälleen, kun hallitus kiristi niitä voimakkaasti vuodelle 2025. Kansalaisista vähennys on hyvä tapa tukea kotitalouksien palveluiden ostoa. Myös tilastot osoittavat, että kotitalousvähennystä käytetään laajasti. Nyt huolena onkin, että kiristys vähentää työllisyyttä, heikentää hyvinvointia ja rapauttaa asuntovarallisuutta.
Koulutamme, mutta emme työllistä
Suomi investoi kansainvälisten opiskelijoiden koulutukseen, mutta monelle tie työelämään nousee pystyyn esimerkiksi kielimuurin, asenteiden tai epäselvän maahanmuuttopolitiikan takia. Jotta osaajapulaa voidaan ratkaista, pitää varmistaa, että koulutetut asiantuntijat jäävät Suomeen ja heidän osaamisensa hyödyttää Suomea.
